POSTINHOITAJA. Kaunis poika tuo! (Vasemman puoleista ovea avataan puoleksi) Mitä se on? Jassoo, aamiainen. Hyvä, hyvä, minä tulen.
VANHANLAINEN TALONPOIKAISVAIMO (Niiaa): Hyvää päivää, herra postimestari, hyvää päivää! Tulin hakemaan tuota kirjettä, joka olisi tuleva Eeva Stiina Antikaiselle Puuppolan kylästä.
(Niiaa uudestaan).
POSTINHOITAJA. Niin, kyllä semmoinen löytyy. (Ottaa pöytälaatikosta kirjeen) Evastiina Antikaiselle Puuppolan kylässä. Hutikkalan talossa, Rantamäen torpassa — niinkö?
VAIMO. Juuri niin, aivan niin, herra postimestari.
POSTINHOITAJA. Se on rahakirje.
VAIMO. Niin, rahakirjehän sen piti oleman. Sillä kanttori, joka kävi täällä kaupungissa viime markkinoilla, oli kotiin tultuaan sanonut Muikkulan muorille, että postikonttorissa on semmoinen kirje, jota ei saa lähettää löysälaukussa, kun se sisältää rahaa, ja käskenyt muoria siitä ilmoittamaan kyläläisille; ja kun minulla oli muitakin asioita kaupunkiin, niin päätin pistäytyä sitä hakemassa, jos herra postimestari olisi niin hyvä ja — —
POSTINHOITAJA (keskeyttäen): Mistä sen pitäisi tuleman? Sano se ensin.
VAIMO. Pietarista, hyvä herra po —
POSTINHOITAJA. Ja kuinka paljon rahaa se sisältää?