Vuorela.
Toinen kerta ja toinen kerta! Se ei tule milloinkaan, sen kyllä tiedän.
Epäilettekö minua ehkä? Naimaton olen — papinkirja on minulla taskussa.
Ei, teidän täytyy nyt minulle vastata, muuten tulen minäkin tässä
hulluksi. Vastatkaa!
Liisi.
En tiedä. Kyllähän minä pidän teistä — niin kovin paljon! Enkä minä tahdo että kukaan minun tähteni — tulisi — hulluksi.
Vuorela
(ottaa hänet syliinsä).
Liisi, se on siis totta, sinä rakastat minua! Liisi, rakas pikku
Liisini, nyt sinä vihdoinkin olet omani!
(Esirippu putoaa).
End of Project Gutenberg's Sanny Kortmanin koulu, by Robert Kiljander