Lyyli. Tulehan nyt vaan!
Maiju (lähestyy).
Lyyli (leikkii lyijykynällään). Sanoppas, Maiju, tiedätkö sinä mitä tuo sana *kirjailia* merkitsee?
Maiju. Mitä? Kirjailia?
Lyyli. Niin juuri, kirjailia.
Maiju. No, mitä minä — Tuommoinen, joka kirjoittaa paperille ja sillä tienaa rahaa.
Lyyli. Nimitäppäs minulle joku semmoinen kirjailia!
Maiju. No, mitäpäs sitä nyt tässä näin äkkiä — Joo, odottakaapas; kyllä yhden tiedän. Tuo punanokkanen sihteeri Sundelin tuolla kirkonkylässä. Kun hän on selvällä päällä, ansaitsee hän — —
Lyyli. Ei, ei, en minä kirjureita tarkoita. Mutta olethan joskus lukenut jonkun kertomuksen tai satukirjan? Tietysti silloin myöskin olet huomannut, ken kirjan on tehnyt?
Maiju. No, kuka nyt niiden kirjanpainajien nimet muistiinsa panee! Vai sitäkö neiti —?