Lyyli. Ettekö — ettekö ole kihloissa —?
Ins. Valitettavasti en.
Lyyli. Mutta kaikkihan ne —?
Ins. En ole, enkä luultavasti siihen koskaan pääsekään. (Katsoo Lyyliä silmiin ja ottaa häntä kädestä). Lyyli!
Lyyli (kääntää pois päätään).
Ins. Lyyli! Kuinka minä sinua ymmärrän? (Lyhyt äänettömyys). Lyyli! Vastaa!
Lyyli (hymyillen kyyneleitten välillä). Te pidätte siis minusta — te olette vapaa — te huolitte tämmöisestä tuhmasta tytöstä —!
Ins. Lyyli! Saanko toivoa? Koko minun elämäni riippuu tästä hetkestä!
Lyyli (hiljaisesti). En tiedä, mutta minä olen niin onnellinen, niin sanomattoman onnellinen!
Ins. (ottaa häntä vyötäisiltä). Lyyli! Pieni, rakas, oma Lyylini! (Paperivihko putoaa pöydän alle).