"Se mies on oikea onnen löytö", vakuutti junkkari.
"Jim saa kai tulla kerallamme laivaan, vai mitä?"
"Tietysti", junkkari vastasi. "Ota hattusi, Hawkins, niin lähdemme katselemaan laivaa."
9 Luku.
Ruuti ja aseet.
Hispaniola lepäili vähän ulompana ankkurissa, ja me sousimme useiden laivojen keulakoristeiden alitse ja ympäri, ja niiden kettingit kolisivat toisinaan venheemme alla toisinaan taas päämme päällä. Viimein kuitenkin pääsimme laivan kupeelle, ja kannelle noustessa meidät otti tervehtien vastaan perämies, Arrow, vanha, kierosilmäinen ruskettunut merimies, renkaat korvissa. Hän ja junkkari olivat perin hyviä ystävyksiä, mutta pian huomasin, että kapteenin ja Trelawneyn välit eivät olleet yhtä hyvät.
Viimeksimainittu oli tuikeannäköinen mies ja hän näytti olevan tyytymätön laivamme koko järjestykseen. Pian saimmekin tietää syyn siihen, sillä tuskin olimme päässeet kajuuttaan, kun muuan matruusi tuli sinne perästämme.
"Kapteeni Smollett, herra, tahtoo puhutella teitä", sanoi hän.
"Olen aina valmis kapteenin puhuteltavaksi. Käske hänet sisään", sanoi junkkari.
Kapteeni, joka oli seurannut sanantuojan kintereillä, astui samassa sisään ja sulki oven.
"No, kapteeni Smollett, mitä teillä on sanottavana, kaikki on hyvin, toivoakseni — kaikki kunnossa ja merikelpoisena?"