"Vai sellainen ääni nyt on kellossa. No sitten luulen, että sinä Georg, saat vielä jonkun aikaa odottaa ja voitpa olla iloinen, etten minä ole pitkävihainen."
"Ja sinä, Jim, saat pitää tämän mustan merkin, jolla nyt ei liene mitään merkitystä", sanoi Silver.
Minä otin sen ja se oli noin 10 pennin rahan kokoinen paperilappu, jonka toinen puoli oli tyhjä ja toisella puolella oli muutamia sanoja raamatusta. Painettu puoli oli mustattu kivihiilellä ja tyhjälle puolelle oli samalla aineella kirjoitettu "erotettu." Minä säilytän lappua vieläkin, vaikka kirjoitus siitä on hävinnyt.
Näin päättyivät yölliset riidat. Miehet ottivat ryypyn ja rupesivat sitten levolle.
Kolmaskymmenesensimäinen luku.
Kunniasana.
Olin ollut jonkin aikaa valveilla, kun ulkoa kuului huuto:
"Ohoi! Tohtori on täällä!"
Siellä oli todellakin tohtori. Mutta ilooni tämän kuullessani sekaantui suruakin. Minä ajattelin karkumatkaani ja minua hävetti nähdä tuon ystävällisen miehen kasvoja. Silver meni tohtoria vastaan ja huusi:
"Vai niin, tohtori! Hyvä huomenta, herra! Georg, autappas tohtoria pääsemään aitauksen yli!"