BARNAU (nauraen). Tämäpä koomillista!
WISMAR (kuivasti). Ei ainakaan minun mielestäni!
BARNAU. Ulrika on kirjailiatar; oppineilla naisilla on aina omituisuuksia.
Seitsemästoista kohtaus.
Entiset. Adelgunda (vasemmalta).
ADELGUNDA (säännöllisesti). Mon cher neveu, vous êtes le bienvenu! Vast'ikään sain kuulla, että olet palannut kotiin, minä säästin sinulta vaivan tulla minun luokseni ja kiiruhdin itse ensin tervehtimään sinua.
BARNAU (säännöllisesti). Min'en suinkaan olisi jättänyt armasta tätiäni — — —
ADELGUNDA. Kylliksi, mon neveu, ei mitään turhanpäiväistä kohteliaisuutta näin läheisten kesken! Sinä näytät oikein terveeltä ja raittiilta, vähän päivittynyt sinä vain olet; lienethän toki voinut vallan hyvin?
BARNAU. Vallan hyvin!
ADELGUNDA. No, nyt tietänet kertoa meille paljon moorilaisista, kiinalaisista ynnä muista villeistä kansoista.