HEIKKI. Se ei ole hupsuttelemista eikä tyhmää puhetta. Kun hyvä Jumala oli luonut maailman ja näki, että kaikki oli hyvin, niin sanoi hänkin: Jumalan kiitos, maailma on valmis. Sentähden, näetkös, on sen sanominen hurskautta…
LIISA. Miten yksinkertainen sinä olet!
HEIKKI. (Ystävällisesti). Tule nyt tänne ja sano kuten minäkin:
"Jumalan kiitos, pöytä on katettu!"
LIISA. Sit' en tee!
HEIKKI. Minun tähteni!
LIISA. En tee.
HEIKKI (Tulistuu). Sinä et tee?
LIISA. En tee, en!
HEIKKI. Jospa pyytäisin sinua?
LIISA. Jos pyytäisit kymmenen kertaa, niin en sano sitä sittenkään.