JUHO. Siinä on! Maksa sinä toiset puolet, Hanna?
HANNA. Arveletko?
JUHO. Saadaanhan kerta koettaa.
HANNA. Minä noudan rahat.
(Poistuu).
KRISTIINA. Saatpa nähdä, Juho, me me voitamme aivan vissisti!
JUHO. Hm! Se olisi kyllä hupaista. Mutta jos Kristiina sen niin vissisti tietäisi, niin Kristiina ei olisi myynyt arpaa.
KRISTIINA (hyvin totisesti). Uni niin käski, Juho, uni käski! Jos en olisi totellut, ei myöskään olisi onnistunut. Se pitää tietää. Onnen kanssa ei ole leikitseminen, täytyy noudattaa sen tahtoa; muuten se meidät jättää.
13:sta kohtaus.
Edelliset. Alfons.