HANNA. Koska noin puhut, kuulen sinua oikein mielelläni, Juho poikani!
JUHO. Todellakin? No, sitte annat myöskin muiskun, jonka olet mulle velkaa.
HANNA. Oikeastaan ei mun pitäisi —
JUHO. Pian, Hanna, ennenkun kukaan tulee!
HANNA. Jos tahdot luvata —
JUHO (ottaa häntä kädestä). Ah, Hannaseni, älä mutkistele niin kauan — meillä ei ole siihen aikaa, niinkuin muilla ihmisillä —, no, tänne huules! (aikoo häntä suudella.)
(Näyttämön takana soitetaan.)
HANNA (irtautuu Juhosta). Kuule, sinua soitetaan!
JUHO. Pian, pian, suukkonen! —
HANNA. Herra sinua soittaa; saat nuhteita, jos et heti mene!