KASKI (aivan tyynesti). Se on oikein, kirotkaa nyt vähän, että sydämmenne tyhjenee, se tekee aina ihmisen levollisemmaksi. Hyvää yötä myös! (Aikoo lähteä pois).
LIND. Älkää vielä menkö! Oikeinko todella minun nyt pitää jäädä tähän?
KASKI (kummastuen). Vieläkö sitä epäilette? Meidän aika on niin uskomatoin! Näettekö, yövartija on ottanut teidät kiinni, patrulli on tuonut teidät tänne, ja minä panen teidät lukon taakse, jokainen täyttää näin velvollisuutensa; hyvästi järjestetyssä valtakunnassa tarttuu kaikki toinen toiseensa kauniisti kiinni, niinkuin hampaat myllyn rattaassa!
LIND. No, koska hänestä muutoin ei päässe! (Heittää lakkinsa ja päällysvaatteensa vasemmanpuoliselle vuoteelle). Koskas minut sitte lasketaan irti?
KASKI. Sitä en minä tiedä.
LIND. Mitä, saatana?
KASKI. Jos te rusthollari Lind olette, ja sen herra polisisihtierille voitte todistaa —
LIND (keskeyttäen). Eihän hän tarvitse muuta kuin katsoa papereihini —
KASKI. — niin pääsette jo huomenna ulos. Vaan jos rosvo olette, niin tulette kämnerin-oikeuden eteen, sitten läänin vankihuoneesen, sitten taas oikeuden eteen ja viimmein Viaporiin; hyvästi järjestetyssä valtakunnassa tarttuu kaikki toinen toiseensa kauniisti kiinni, niinkuin hampaat myllyn rattaassa.
LIND. Juokse nyt hiiden-kattilaan, olenko minä rosvon näköinen?