LIND. Ja tässä anomuskirjani senaattiin!
RUOTSILA. Ja tuossa selitykseni siihen!
LIND. Ja täällä on — (pistää kätensä povitaskuunsa, ottaa sieltä paperin, katsahtaa siihen ja hämmästyy).
RUOTSILA. On se minullakin! (Samoin kuin Lind).
MOLEMMAT (ovat heittäneet riitakirjansa eteensä, niin että niistä on tullut suuri kasa, jonka takana kumpikin seisoo niinkuin varustuksen takana).
LIND (itseksensä). Ah, paha henki, tässähän se on asianajajan räkninki, se ottaa hengen ihmiseltä.
RUOTSILA (itseksensä). Oh tämä kirottu kulunkiräkninki — ah sitä nähdessään toivoisi saatanan ottaneen koko riidan!
MOLEMMAT (katsovat vähän toinen toistansa hyväksyen).
LIND. No, naapuri?
RUOTSILA. Niin, mitäs teillä siinä on kädessänne?