LIND. Kuin olemme niin kauan turhasta riidelleet!
RUOTSILA. Ja toinen toisillemme harmia tehneet!
LIND (liikutettuna). Ruotsila, minä olen monta vuotta sinua vihannut!
RUOTSILA (itku-suin). Ja minä sinua!
LIND. Ja kuitenkin olet sinä niin hyväluontoinen mies!
RUOTSILA. Etkä sinäkään ole se ilkiö kuin ajattelin —
LIND. Kuin sinä taannoin tarjosit minulle tupakkiasi, niin se oikein liikutti minua!
RUOTSILA (aina pehmeämmin). Se säälitti minua, että tyhjää piippua imit!
LIND. Ja minun sydäntäni leikkasi, että sinulla oli niin nälkä.
RUOTSILA (itkemäisillänsä). Lindi, minä kenkkään sinulle koko lammen; tee sen kanssa, mitä tahdot!