RUOTSILA. No, elkää nyt hulluksi ruvetko — tässä (etsii rahakukkaroansa) — ottakaa juomarahaa ja laskekaa minut irti — piru vieköön, eikö rahakukkaroni ole poissa!
YÖVARTIJA. Ahaa, se unohtui varmaan viinikauppaan —
POLISIMIES. No, nyt on suuta jo kyllin pieksetty! pois!
RUOTSILA. Mutta herättäkää edes talonväki —
YÖVARTIJA. — siinä olisi paljon tekemistä. Mitä niistä pitkistä puheista on, tässä on säretty ruutu, akkuna auki, mies akkunaan nousemassa — se on sisään-murtauminen. Sentähden käy pois! (Ottaa häntä kiini käsipuolesta).
RUOTSILA. Mutta kuulkaa toki, mitä sanon; minä olen rusthollari
Ruotsila.
POLISIMIES (jälleen tarttuen ja häntä pois taluttaen). Ha, ha, kyllähän rosvot aina nimiä löytävät!
YÖVARTIJA. Ja tänä yönä saatkin olla rusthollarina.
POLISIMIES (nauraen). Oikein, Sipi, kyllä Kaski rustaa hänelle ovet kiini, ett'ei suinkaan pääse liiaksi lentelemään! (Vievät Ruotsilan väkisen oikealle pois).
Muutos.