"Ethän aikone vaan naimaan, ja minua tulit puhemieheksi pyytämään? Kyllä sinulle eukon toimitan ja ison laitankin", ilvehti isäntä kun näki Kallen hämmingin.
Vaan Kallen ei nyt tehnyt mieli ensinkään leikkiä laskea. Sanoi jotenkin kärtyisesti:
"Enpähän naimaankaan, mitä minä akalla tekisin?"
"Niin kuulut nyt sanovan, vaikka toista mietit. Kylläs vielä vedät umpisolmun, jota et aukaisekaan", naljaili isäntä.
"Enkä vedäkään. Ja jos vedänkin, niin en tee kauppoja kun papin elinajaksi."
"No, mutta mitä sinä sitten oikeastaan hommaat? Arkipäivänä joutilassa, pyhävaatteet päällä, silloin kun kaikki muut heiluttaa vinhasti nälkärautaa?"
"Eipähän erinomaisempia", sanoi Kalle, ja kävi taasen hämilleen.
Samassa tuli emäntä ulkoa ja sanoi:
"Kenenkä arkku se tuolla porstuassa on?"
"Minunhan se on", — sanoi Kalle jurosti.