Uituaan hiukan ja puheltuaan Martinin kanssa hän palasi laiturille.

»Oletko jo saanut kylliksesi, Roddy?»

»Melkein.»

»Onko sinusta katseleminen hauskempaa?

»Minusta on aina hauskempi katsella.»

Se oli totta. Hän saattoi hyvin keskitettynä tarkkailla muiden liikkeitä ja harjoituksia ikäänkuin olisi mielessään piirtänyt heitä tai painanut näkemiään muistiinsa; mutta hänen omat ruumiilliseen toimintaan tähtäävät aloitteensa olivat harvinaisia ja lyhytaikaisia.

»Minä pidän uimisesta», virkkoi Judith, varoen ilmaisemasta olevansa siihen hurmaantunut.

»Sinä uit hyvin sievästi.»

»Mutta tämä on ikävää verrattuna öiseen uintiin.»

»Ah!»