Martti (suutuksissa.) Poikaanipa kyllä, jonka te, sinä ja tyttö lutuksesi tahtoisitte kieploitella pauloihinne. Mutta siinä olette turhaan lukua laskeneet. Mihinkä hänet olette uhranneet? Hän lienee tuolla sisässä simasuunsa luona? Eikö niin? Malta, malta, kyllä minä näytän teille.
(Yrittää menemään tupaan.)
Olli (estää hänet tielle pistäytymällä.) Et tarvitse vaivata itseäsi.
Poikasi meni jo pois.
Martti. Poisko? Hän oli siis täällä?
Olli. Olipa kyllä.
Martti. Ja mitä hänellä oli täällä tekemistä?
Olli. Hän kysyi minulta, saapiko hän naida tyttäreni.
Martti. No näeppähän!
Olli. Ja minä myönnyin siihen.
Martti. Hahaha!