"Sinä olet sankari, Winkie", sanoi Liinakko — "kerrassaan sankari!"
"Minä en ymmällä mitä sinä talkoitat", sanoi Wee Willie Winkie, "mutta sinä et saa sanoa minua Winkieksi enää. Minä olen Percival Will'am Will'ams."
Sillä tavalla Wee Willie Winkiestä kasvoi mies.
RUDYARD KIPLING
Rudyard Kipling, suuri englantilainen runoilija ja maailman huomattavimpia nykyaikaisia kirjailijoita, syntyi Bombayssa, Intian keisarikunnan pääkaupungissa, joulukuun 30 p:nä 1865. Sekä isän että äidin puolelta on hän perinyt taiteellisia taipumuksia. Isä oli tunnettu maalari J. Lockwood, joka m.m. julkaisi "Intian eläimiä ja ihmisiä" nimisen kuvateoksen, ja eno oli kuuluisa taiteilija Burne-Jones.
Seitsentoistavuotiaana Kipling tuli sanomalehtimieheksi ja sai tilaisuuden matkustella laajalti Bengalissa, Kiinassa, Jaapanissa, ja Pohjois-Amerikassa.
V. 1890 hän siirtyi Englantiin ja julkaisi siellä "Hindostanilaiset ylänkökuvauksensa", jotka yhdellä iskulla tekivät hänen nimensä kuuluisaksi. Tullessaan oli hän tuonut matkalaukun täyden käsikirjoituksia ja hämmästytti pian maailmaa lähettämällä julkisuuteen teoksen toisensa perästä. Ne olivat kuvauksia Intiasta, sen seura- ja sotilaselämästä, sen luonnosta ja eläinkunnasta, ja kaikille niille oli ominaista harvinainen huomiokyky ja rehevä yksityiskohtien rikkaus, mikä antaa kuvauksille persoonallisen näkemyksen ja kokemuksen vakuuttavan leiman. Tekijällä on sitäpaitsi ihmeellinen mielikuvitus, joka tenhoo lukijan alkuperäisyydellään ja valtavalla rikkaudellaan.
Kipling nauttii harvinaisen suurta suosiota ei ainoastaan englantilaisella kielialueella, vaan kautta koko sivistyneen maailman. Kun hän v. 1899 oli sairaana Amerikassa, julkaisi sikäläinen sanomalehdistö jokapäiväisiä tiedonantoja hänen tilastaan ja keisari Wilhelm lähetti hänen puolisollensa myötätuntoisen sähkösanoman.
Kiplingin kunniaksi on erityisesti mainittava, ettei hänen teostensa suurenmoinen menestys ole koskaan houkutellut häntä julkaisemaan mitään ala-arvoista.
V. 1907 Kipling sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.