"Tule pian", pyyteli emo Jolkka, "pienoinen alaston poikani; sillä kuulehan, ihmisen lapsi, minä olen sinua rakastanut enemmän kuin omia pentujani konsanaan".
"Minä tulen varmasti", lupasi Mowgli; "minä tulen levittämään Shere Khanin taljaa Käräjäkalliolle. Älkää unohtako minua! Sanokaa kaikille viidakossa, etteivät minua unohda!"
Päivä alkoi sarastaa Mowglin yksinään lähtiessä alas ylängön rinnettä kohtaamaan niitä salaperäisiä olentoja, joita ihmisiksi nimitetään.
SEEONEE-LAUMAN METSÄSTYSLAULU
Teki tuloa aamu, sai ääni peuraan
nyt, vielä ja taas!
Näytti haarova sarvi ja haarova sarvi
salolammen, miss' oli hirvien parvi.
Olen väijynyt yksin, ma kaikkea seuraan
nyt, vielä ja taas!
Teki tuloa aamu, sai ääni peuraan,
nyt, vielä ja taas!
Susi nopsasti palaa ja nopsasti palaa
luo lauman, jok' ootteli viestiä salaa,
ja me etsimme, löysimme metsästysalaa
nyt, vielä ja taas!
Teki tuloa aamu, sai lauma teuraan
nyt, vielä ja taas!
Jalat ei viitahan jälkiä jätä!
Pimeässä ees silmiä vältä ei hätä!
Nyt on ääntä! Hei hoi hei! Kuulkaapa tätä
nyt, vielä ja taas!
KAAN METSÄSTYS
Leopardi on täplistä ylpee ja puhveli sarvistaan. Ole puhdas, kun kiillosta taljan sun voimias arvaillaan. Jos sinkoat sorkilla sonnin tai sambhurin sarvesta saat, älä viestiä kiidätä meille; myös oltiin me lapsekkaat. Älä vierasta pentua sorra, vaan veikkona vain ota vastaan, jos pieni ja lystikäs onkin; pian karhu voi etsiä lastaan. "Olen verraton!" kerskuvi pentu ens' tapponsa saatuaan. Iso viidakko, pienipä pentu. Hänen sietää vaieta vaan.
Baloon ajatelmia.