Ah, armaani jos riistit, niin päiväin pimittäin, myös silloin lohdutella sä saat mun sydäntäin; ennenkuin itkuun hukun, sun helmaasi mä nukun!
Loviisa (tulee laulun loputtua): No, Vappu, — etkös sinä mene ulos nuorten kisailuihin ensinkään?
Vappu: Tännepä nuo, näkyy, taas saapuvatkin…
Mari (tulee): Hyvää iltapäivää… Ei vain taas aho kelvannutkaan tanssipaikaksi Pusan Tommolle. Vaan, sen kuin tänne vääntäytyvät, Vappu, tähän sinun joutotupaan hyppimään… vaikka on näin kaunis ilma.
Vappu: Vieläpä tässä palkit kestää…
Loviisa: Mutta miten lienevät miehemme ja pyydykset kestäneet viime öisen hirmumyrskyn?
Mari: Kyllä se olikin kauhea! Tuosta kankaaltakin näets, sen kuin kaas sen suuren känkkäräpetäjän, kuin korren vaan.
Vappu: Kyllä se kalastajille nyt lienee ollut kauhea paikka.
Mari: Saa nähdä, — jokohan nuo viikon päästä tai ensi sunnuntain maissa kotiin kerkiävät.
Loviisa: Saa nähdä, saa…