Eeva. En ole nähnyt ketään…
Poliisi. No ketä oli läsnä, kun…
Haikonen. Mehän tässä vain olemme olleet… Mutta eihän se vain minun taskuuni ole lentänyt, ha, ha, ha! (Kopeloi leikillään.)
Heikki. Eikä minun… Minähän tässä myös loikoilin… Mutta mitä!… Tässä se on minun taskussani…
Haikonen. No siinä oli…
Heikki. Mutta en minä tätä ainakaan itse ole taskuuni pannut… (Antaa sen Puhakalle).
Haikonen. No itsestäänkös se olisi sinne kävellyt…
Eeva. No voihan unissaankin ottaa…
Heikki. Ei minulla ole ollut tapana unissani kävellä, — joskin, kyllä, kuuluu, on tapana vähän puhella…
Puhakka. Mutta tämä on tyhjä… Tyhjä kuin toiskätisen hiha!