Haikonen. Niin no, kävithän sinäkin sitä porvari- tai yhteiskoulua…
Puhakka. Niin! Kolme vaivaista vuotta, — mutta suotta…
Haikonen. No tuskinpa niinkään suotta…
Puhakka. No, ehkä on sentään tullut nyt paremmin vedetyksi se kauppa-nuotta…
Haikonen. Se on selvä. Ja se sinulle olikin parahiksi, samoin kuin meidän tytölle viisi luokkaa…
Puhakka. Naiset eivät minun laskujeni mukaan tarvitsisi kansakoulua enempää… Vai et tykkää tupakan savusta… sitä enemmän sitte kai väkevämmän mavusta… Mutta minä lähden ottamaan taas vain siitä terveyslähteestä ryypyt, ruuan päälle… On sekin mukavaa! Syömisen alle käyn uimassa lahden uomassa, ja ruuan päälle lähteen vettä juomassa… Ja silti minä täällä laihtumisen sijaan lihon, ja sentään kohta itseäni vihon…
Haikonen. No mitäs sinulla sitte on muutakaan tekemistä!
Puhakka. No niin! Maa kasvaa maatessakin, — ja kauppa käy tappiota saadessakin… (Menee puhkuen.)
Haikonen (katsoo Puhakan menoa). Hm! — Niinhän ne nuoret ja rikkaat rehkivät… (Heikille). Vai tulit monesta aikaa tänne kotipuoleesi kesää viettämään.
Heikki. Tulin…