* * * * *
Toisen kerran joutui Esko nuhteiden alle silloin kun leskimiehenä ollessaan meni vihille. Kun Lönnrot näki että Esko oli vihkiessä kovasti juovuksissa, käski hän hänet vihkimisen jälkeen kammariinsa kahden kesken ja kysyi: "Minkävuoksi se Esko tuli humalassa vihille, kun vihkiminen on kuitenkin pyhä toimitus?" Esko vastaa rauhallisena: "Joka kerran tämmöiseen reissuun joutuu toisen kerran, ei- se ilkeä olla selvällä päällä". Esko sai nytkin mennä.
* * * * *
Kivikylän Helkiö Mäkäräinen oli monta kertaa Lönnrotin kanssa parrastaan kiinni. Helkiö oli paljopuheinen. Lönnrot kyllä ymmärsi, että Helkiö on laisensa, eikä ojentuen parane; vain sanoi kuitenkin kerran Helkiön porutessa: "Kiven saisit panna Helkiö tuohon suuhusi, jotta eikö vähänkään aikaa olisi vaiti." Helkiö vastaa: "Kaksikin sinne saisi panna, vaan siellä ei pysy. Vaan jos me pastorin kanssa yhdessä mentäisiin kaikkivaltiaan Jumalan eteen, niin eipä tietäisi kummanko suuhun siellä kivi pantaisiin."
* * * * *
Kerran taas Lönnrotilla on kaksi pappia vieraana. He istuvat kansliassa kolmikannassa keskustellen, kun Helkiö tulee sisään ja kysyy: "Mitä ne miehet nyt niin kolmikannassa tuumailevat?" Lönnrot selittää: "Tuumailemme sitä, että Helkiön on ensi kesänä tuotava minulle voinaula kumpaisestakin tammasta." Tämän piti Helkiö pilantekona ja painoi mieleensä.
* * * * *
Hän kutsuu Lönnrotia monta monituista kertaa käymään kotonaan kylässä, mutta Lönnrot ei totellut. Sitten eräänä päivänä lähettää Helkiö suksimiehen noutamaan Lönnrotia, sanoen olevansa sairas. Lönnrot ei aavistanut petosta, vaan suksilla tulee rippilaukun kanssa Helkiöön, hevostietä sinne kun ei ollut. Helkiö täydessä pukineissaan tervehtii pappia ja sanoo: "Tässä minä jo ikävällä odottelin, ja kun ei alkanut näkyä, niin joutessani kävin tietä polkemassa tuonne lehtisuovalle." Nyt hoksasi Lönnrot, että Helkiö on vetänyt nenästä, ja sanoo totisesta naamasta: "Olisit sinä ollut paljon joutilaampi hiihtämään sinne pappilaan, kuin että minun piti tulla tänne."
* * * * *
Rovasti Lönnrot ei uskonut vähääkään taikatemppujen mahtiin. Päinvastoin inhosi kovasti sellaisia, etenkin niitä, jotka aikoessaan käyttivät loitsuja.