"Mikä Jyrkinä katolla, se Erkkinä maalla."
Vappu oli valoisan toukokuun ensimmäinen päivä, tärkeä merkkipäivä sekin, lihakeitolla ja talkkunalla muistettava. Sillä Vapun "luulevat vanhat olleen semmoisen kateellisen, jotta on pitänyt lampaanlihaa keittää iltaseksi, jotta lampaat sikiäisivät… Jos ei Vappua pyhitetty, niin ei se antanut eleitten menestyä". Vappuna vanhain mielestä pitäisi olla hyvä sää ja suvituuli, silloin olisi kesäkin lämmin, mutta jos tuuli on pohjoisessa, lietsoo se pohjoisesta koko kesän.
Ristinpäivä, toukokuun 3:ntena, oli taas metsämiesten merkkipäivä. Silloin he kävivät kiertämässä lintujen "soijinmaat" ympäritse, että linnut siihen vakautuisivat. Lintujen höyheniä he kiertäessään pistelivät puihin ja pyysivät lintujumalaa:
"Tuopa lintu tuolta maalta. Lapinmaalta lennättele, miehen ehtivän etehen, pojan pyytävän povehen!"
Eerikki, toukokuun 18:s, oli jo kesän tulopäiviä, silloin jo kala kuti, ja käki kukkui "vaikka huurremetässä", ja kaikki linnut lauloivat. Tiedettiinkin:
"Västistä vähän kesään,
puoli kuuta peipposesta,
pääskestä ei päivääkään."
Eerikkiin asti ainakin piti karjankonnun riittää, mutta sai monesti riittää kauemminkin, kun sattui pitkä kylmä kevät. Eerikkinä kerittiin lampaista "Eerikin villa".
Urpaanuksesta, toukokuun 25:nesta, tiedettiin vain, jotta silloin pitäisi olla kylmä. Sillä kun on
"Urpaanus turkki päällä,
kesä kaikki paita päällä."
Toukokuussa oli vielä pari merkkipäivää. Toinen oli keväinen karjanlaskupäivä, toinen tärkeä touonpano.