jaara = pässi.
rökäs = kiiski.
naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen jonkun perässä t. jonkun luokse.
roitovalkea = iso nuotio.
Sungussa, Äänisjärven rannalla, pidettiin entisaikaan suuret metsänriistan markkinat.
"Tintti kuusa…" Kittilän ukon ryyppymääritelmä.
Muistona entisestä hampun viljelemisestä on vielä esim. Kittilässä, Kirkonkylän tienoilla, muutamia "Hamppukaltioita", joissa ennen on hamppuja liotettu, ja Ylimuoniossa on Lanton maalla pelto, jota sanotaan vieläkin "Hamppupelloksi". Mutta sitten kun perunanviljelys tuli, "hamppumaat panthin pottumaiksi ja hampunviljelys lakkasi".
A.V. Ervastin mukaan ("Suomalaiset Jäämeren rannalla") oli Jäämerellä v. 1878 suomalaisia kalamiehiä seuraavat määrät: Kittilästä ja Sodankylästä yht. 250-300 henkeä, Inarista 150, Utsjoelta 50, Kemijärveltä 56, Kemistä 30, Yli- ja Alatorniolta 65, Rovaniemeltä 25, Kuolajärveltä 13, Kolarista 4, Oulun kihlakunnasta (enin osa Kuusamosta) 190. Pohjois-Suomesta yht. siis 800-900 henkeä.
V. 1865 oli Anderssonin mukaan suomalaisia kalamiehiä Ruijassa 1570.
hämpööri, norj. fembörding = isohko yksimastoinen kalastaja-alus.