* * * * *
Oli elokuun 31:s päivä. Anni ja Lauri tulivat saliin piirustustunnille. Ensi kertaa ei Anni uskaltanut katsoa Lauria silmiin, hän oli hämillänsä aivan kuin Laurikin.
Kuva, jota Annin nyt oli piirustaminen esitti nuorta naista kutomassa.
Kauan oli kumpainenkin ääneti.
— "Mitä ajattelette maisteri?"
— "Muistuu mieleeni Schillerin lause, katsoessani tuota kuvaa."
— "Mikä niin?"
— "Tämä":
"Kunnia naisten! he kutovat meille Taivahan ruusuja elomme teille."
— "Min'en ymmärrä," sanoi Anni, vaikka ymmärsi vallan hyvin.