"Palaa nyt vielä tänne!"
Santeri käänsi hevosensa. Mitähän sillä nyt mahtaa olla, jokohan maksaa lakkini? hän ajatteli. Ajoi oikein juoksua ja hymyili mielessään.
"No?"
"Mihinkä sinulla nyt sellainen kiire, odota hetkinen kuin minäkin ehdin, niin mennään yhdessä", toimitti Lautamies.
Santeri tulistui, oli vähältä paikalla kääntää hevosen takaisin.
Lautamiehelle tuli hätä… Jos juttelee kaikkea mitä on nähnyt, niin…
"Tuota … no, mitä sinä tahtoisit siitä lakistasi? Jos se nyt minun syyni oli niin täytyyhän minun se maksaa."
"Kaksi markkaa."
"Sinullahan oli vaan vanha, ijänpäiväinen lakki, eihän se niin paljoa maksa?"
"Vai oli se vanha! Sen se maksaa."