"Mihinkä asti nyt on ehditty pitämään kinkeriä?" alkoi emäntä kysellä jotain puhetta matkaan saadakseen. Pastori ilmoitti sen ja tuli muuten vilkkaammaksikin emännän läsnä ollessa … osoitti hänelle oikein säädyllistä kohteliaisuutta.
"Pelkääkö emäntä kinkeriä?" hän nauraen kysyi. Emäntä vähän hämmästyi… Onkohan mahtanut katsoa lukumerkkeihini?
"Naisväki täällä näyttää yleensä kovin pelkäävän kinkerilukua", nauroi pastori ja jatkoi sitten: "En minä lueta paljoa."
Emäntäkin jo sai itsensä jotain sanomaan:
"Pelätähän sitä saakin kun…" Emäntä nauroi heleästi ja katsoi luottavaisesti pappiin, "kun ei näin ijällisenä tule enään niin ahkeraan ulkolukua luettua."
Pappi nauroi hyväntahtoisesti.
"Älkäähän nyt emäntä kovin peljätkö, en minä tahdo olla vaativainen."
Juttu emännän kanssa rupesi käymään keveäksi ja pastoriakin jo oikein huvitti. Mutta sitten emäntä yht'äkkiä kesken kaiken sanoi isännälle:
"Kuule isäntä, anna nyt pastori laskee paljonko sen Tuomaan velka on korkoa kasvanut."
Pappi pelästyi ja rupesi itseänsä nuhtelemaan: miksi rupesinkaan raukka näin kauan oleilemaan! Mutta uskoikos tuota, että akkakin rupeaa kirotulla koron laskemisella hätyyttämään…