"Joko sinä sitten tuolla ehdit kosioimaan, vai?"
"No luonnollisesti. Mutta mikä sinua vaivaa?"
"Ei mikään, mutta kerro nyt, minä olen hyvin utelias."
"No kun minä kohteliaisuudesta tarjouduin saattamaan tuota Latva- Kuntin Eevaa, niin rupesi pelkäämään, että jos muut sen näkisivät, kun hän herrasmiehen kanssa kävelee. Eikö se nyt ole hullua ja tyhmää?"
Heikkikin alkoi nauraa, mutta iloisemmin kuin kaupanhoitaja.
"Eipä tuo minkään tyhmää ole," sanoi hän, "kansassa on yleinen luulo, että nuoret herrasmiehet käyttäytyvät kaikki epäsiveellisesti ja ainoastaan siinä tarkoituksessa lähenevät talonpoikaisnaista. Jos minä, taikka joku muu pojista olisimme tarjoutuneet saattamaan, niin olisi varmaan mielellänsä suostunut kuka hyvänsä noista tytöistä."
"Raukkamaista tyhmyyttä!"
"En minä sitä juuri niin kovin raukkamaiseksi katso. Heillä on syitä tuohon luuloon, ja siinä tapauksessa minä puolestani kunnioitan Eevan pelkoa."
"Ettäkö minä muka olisin semmoinen?"
"No, noh, ota osaa siltä kannalta että sinä kuulut sellaiseen nuorten kaupunkilaisherrain luokkaan, joka ei ole liian hyvässä maineessa."