Pihtiläinen imee suurta vaskihelaista piippuaan ja kysyy:
— Lähtisittekö sinne nyt?
— Lähtisimme.
Samalla pistää piika päänsä ovesta.
— Pysy, pysy, älä tule, perhana! huutaa Reilu.
Mutta piika tulee jutellen itsekseen:
— Otan tuosta edes hameen selkääni … en ainakaan teidän vuoksenne kylmetytä itseäni… Onpa kuin miehiäkin. Valkeakin sammuu takassa, mutta sammukoon.
Reilu hoivasi sinnepäin. Ovi paukahti samalla kiinni. Ulkoa kuului vielä panettelua. Pihtiläinen tuijotti sammuvaan hiilokseen takanperässä, käänsi mällin poskesta toiseen ja sanoi vihdoin:
— Sitä on Pihlajasaaren rengillä lutissa. Mutta ette te sinne pääse.
— Miksen?