»No ei sitten…» Esa jo liikahti lähteäksensä.
»Älä nyt mene, istu.»
Esa ei kuitenkaan istunut, mutta paikalleen hän jäi.
»Mitä sinä tahtoisit palkkaa?»
»Mutta jos teillä on renki pestattuna, niin… En minä toisen eteen.»
»En minä sitä tarkoittanutkaan, mutta sille toiselle olisi toinenkin paikka.»
»Saisko se sen?»
»Kyllä.»
»No sitten. Mitä nimismies itse nyt katsoisi kohtuulliseksi palkaksi?»
Esa kysyi tuota niin arasti, että se melkein kuulosti huokaukselta.