»Niin.»
»Istukaa.»
»En oikein joudakaan.»
Hautalan Janne lähti. Esa siirteli levottomasti jalkojaan ikäänkuin kiirehtien nimismiestä asiaansa selittämään, sillä häntä ei todellakaan näyttänyt huvittavan olla täällä.
»Onko se Esa aivan jyrkkä siinä päätöksessä, ettette tule minulle voudiksi?» kysyi nimismies.
Esa ei vastannut kohta. Ikäänkuin pakottamalla näytti hän saavan itsensä sanomaan:
»En minä taida tulla.»
Grönberg lähti otsanahkaansa rypistellen kävelemään lattialla.
Esan kalvakoille poskille nousi punaa. Levottomista ruumiinliikkeistä päättäen oli hänelle olo täällä hyvin tuskallista.
»Minun taitaa pitää mennä», äänsi hän ja kääntyi lähteäkseen.