Mikko muuttui totiseksi kuin muuri, vetäisi henkeä ja kysäisi:
»Onko teillä Stenforsin kanssa siinä eilisessä yhteiset vehkeet?»
Kalenius vaaleni:
»Missä eilisessä?»
»Noo», Mikko taas nauroi, »älä kiertele yhtään, minä kyllä tiedän, että sinä *taas* meinaat petkuttaa Paloapuyhtiötä».
»Taas?» äänsi Kalenius vaistomaisesti. Tuskalliset ajatukset näkyivät sekaisin kiitävän ja myllertävän hänen aivoissaan, sen kyllä silmistä näki.
»Katsos … minun *omatuntoni* ei antanut mukiin ennen kuin…»
»Älä *sinä* puhu omastatunnosta!» huudahti Kalenius. »Mutta nyt minä alan käsittää: sinä luulet, että minä aikoisin ottaa Paloapuyhtiöltä vakuutusmaksun vakuuttamattomista rakennuksista.»
»No niin.»
»Pyh! Sinä itse olet sellainen roisto.»