VII.
Kerran he kaikin kolmen, Matti, Iikka ja Vilhelmi tulivat metsästä. Iikka toisten huviksi kertoi muuatta vanhaa juttua leppäisistä aisoista. Matti mietiskeli jotain itsekseen, pyöräytti puheen yht'äkkiä toisaalle ja kysyi:
»Kuuleppa Vilhelmi, mitä on aate?»
»Aate, mikä aate?»
»Aate vain? Mitä tarkoitetaan aatteella, sellaisella aatteella, josta puhutaan?»
»Aateko? Siinä on miestä joka ei tiedä mitä aate on!» Iikka nauroi.
»Tiedätkö sinä?»
»Aatettako? Tottahan tuon tietää. Se on sellainen romaani, eli kertomus, jossa puhutaan raittiudesta.»
»Onko se?» kysyi Matti Vilhelmiltä, joka nauroi.
»On kyllä, tavallansa. Ei se romaani, eli kertomus ole aate, vaan se mielipide, jota kertomuksen kautta tahdotaan esiin tuoda», yritti hän selittää.