»Vieläkö koetetaan, että tulet vahvemmin uskomaan?»
»Nyt!… nyt!… nyt!…», alkoi kuulua joka taholta kiivaita huudahduksia.
»Hiljaa! hiljaa!» Korvat kaikkialla teroittuivat kuulemaan tuolta metsän sisästä kuuluvia ääniä, noita merkillisiä ääniä, jotka muistuttivat niin elävästi peikkojen juhlapäivällisiä.
»Nyt tulevat!»
»Miehet! Pannaan hirsi veräjän päälle!»
»Kaikki seisomaan kahden puolen tietä!»
»Niin, että joka tulee veräjästä, saa käydä katulööpin läpi!»
Yhtäkkiä oli syntynyt tavaton liike. Ei kukaan enää pysynyt paikoillaan, veri näytti liikuntoelimissä levottomasti mellehtivän.
Laitalan Valeesta oli levollisuus kadonnut hänestäkin. Aidasta jo kiihkeästi irralle paksua aidasta kiskoi.
»Valee hoi!» kuului vähästä matkaa pellolta ruikuttava ääni.