»Ravassa?» kysyi Esa ja katseli itseään. »Näitkö kuinka ravassa Sakarin
Jassu oli?» Pyörittelin sitä rapakossa kuin kinnasta.»
Sanna naurahti.
»Aina sinä vain pyörittelet.»
Mutta Esa nähtävästi ajatteli muuta, sillä hän ei virkkanut tuohon mitään, alkoi vain rajusti viheltää. Vihdoin hän yhtäkkiä kysäisi:
»Mitä varten sinä Ellan tänne laskit?»
»En minä viitsinyt kieltää.»
»Et viitsinyt? Vai et viitsinyt!»
»Mitä siitä nyt sitten…»
»On siitä!»
»No olkoon, jos tahtoo…! Saati ei tässä olla kerjuulla, vaikka ollaan kulkeella», kivahti Sanna ja käännähti kiivaasti kylkeä.