Mutta Mikkosen emäntä ajoi hyvällä hevosella. Ja kun toiset kylän akat rupesivat pitämään häntä kuin johtajanaan, sattui joskus, että emännän ajaessa kylän läpi joku isäntämies pysähtyi pihallaan, katsoi perään ja ajatteli aivan nauramatta: Mikkosen emäntä.
Ajatuksessa saattoi olla kateuden vivahdusta.
XVII.
Näin oli koulu vetänyt kyläkunnan huomion opetusasioihin. Miesten muistot palasivat vuosia sitten vallinneeseen puhdetyöinnostukseen, silloin kun seurahuone sai uuden sisustuksen.
Elämä Kanteleisen ympärillä oli muodostunut sellaiseksi, että kyläläisten tullessa hänen kanssaan puheisiin sukeusi keskustelu aina itsestään kasvatusta, koulua, oppimista tai kyläkunnan elämänuudistusta koskeviin kysymyksiin.
Itsekin oli hän ajatellut tänä talvena yrittää käsityökursseja. Nyt, kun miehet siitä ottivat puheeksi, olikin asia samalla ratkaistu. Se sopikin mainiosti yhteen kansalaisopintosuunnitelman kanssa. Aijottiin näet lukea jonkullainen maanviljelyskurssi. Agronomi Peltomies oli jo muuttanut kylään, ja lukujen varsinainen johto tulisi hänelle. Mutta kaikkia nuoria miehiä ei saisi mitenkään innostumaan lukuihin. Sitä vastoin olisi monilla halua käsitöihin.
Kun tämä asia tuli yleisen puheen aiheeksi, innostuttiin. Varsinkin niistä, jotka aikoivat siirtolaisiksi Kettumaalle, ilmaisivat monet haluavansa ottaa osaa.
Samalla nostivat naiset kysymyksen omasta käsityöopetuksestaan. Niitä oli hieman vaikeampi järjestää, joten ryhdyttiin neuvotteluihin kiertävän neuvojan asettamisesta kylään muutamaksi viikoksi.
Paljon kinaa herätti kysymys oliko miesten käsityökurssit järjestettävä kansakoululle vai seurahuoneelle. Lopulta sai opettaja yksin ratkaista asian, miten hänen mielestään parhaiten sopi. Ja kun ilmoittautui heti 20 osanottajaa, huomattiin koulun käsityösali pieneksi. Ne oli siis järjestettävä seurahuoneelle.
Kansalaisopintoja koskevat luennot ja keskustelut sitä vastoin asetettiin kansakoululle. Niihin ilmottautui heti 25 osanottajaa, joista 7 naisia.