Ukko hyrskähtää voimakkaasti ja kyyneleet tulevat silmiin. Rakkaus tyttäreen on suurempi kuin miksi hän vähemmän vaaran hetkellä oli sitä ajatellutkaan.
Porstuasta kuuluu kopinaa. Tupaan astuu Kuhilasmäen Mikko.
— Iltaa, sanoo.
— Iltaa, vastaa vaari, mutta ei käske istumaan.
— Joko Sohvi on mennyt?
— Mihinkä?
— Piti vain harjoituksiin, selittää Mikko. —
— Mennyt se on.
— Siell' on nyt kylmä.
— Paleleeko?