— Ja tuolta, — paetkaamme kiireesti edelleen, pian ne polttavat tämänkin talon!
Ja Vääksyn väkeä he mennessään kehoittelivat:
— Paetkaa tekin jo ajoissa, ne paistavat teidät tupaanne…!
Mutta Vääksystä oli kaikki yritteliäisyys ja toimintakyky kuin jähmettynyt. Kukaan ei kyennyt pakoa järjestämään, avuttomina ja neuvottomina jättäysivät heikkovoimaiset naiset ja lapset itkien paikoilleen. Ja ennen pitkää ajaa hurauttikin jo ensimmäinen reslallinen aseellisia talonpoikia Vääksyn pihaan, jonne riisuivat hevosensa. Sitä seurasi toinen reki ja kolmas ja kohta jo suksimiestenkin pitkä raito.
— Tässähän on elävännäköinen herrastalo, tässä nyt aattosauna kylvetään, hihkaisivat hikiset hiihtäjät toisilleen tyhjällä pihalla.
— Ja eletään reilusti herrain jouluruoilla.
— Sitten vasta talo tuleen höyräytetään!
Ja ensiksi saapuneen reslan miehet repäisivät jo auki arkituvan oven, jossa hätääntyneet naiset uikuttivat, karjaisten:
— Hei akat, nyt on tullut nälkäisiä vieraita. Pankaa kysta pöytään, hyvää ja paljon!
— Ja sauna lämmitä, kuin jo olisi!