Otteliaana. Just! Alanpa jo aavistella, mitä se teetaajamaisteri on tähtäillyt.
Inkeri. Sivistyneistömme esimerkiksi käyttää niin hyvin koti- kuin seurustelukielessään aivan yleisesti noita lainasanoja. Ja kuitenkin tulisi suomalaisen sivistyneistön olla kielen käytössä muille esimerkkinä.
Retriikka. No, kenenkäpä sitten, ellei koulut ja eksaamit käyneiden?
Inkeri. Maisteri, joka tuntui kotiutuneen niihin piireihin täydellisesti ja eiköpä liene ollut niistä lähtöisinkin, esitti lukuisia näytteitä sivistyneistömme suomenkielen käytöstä. Muistan niistä muutamia: »Postimestarin söötillä ja raarilla pikku Signellä on ollut lastenbaalien jälkeen forstmestarinnan luona kauhea kramppi. Postimestarin tantti telehvonoi heti tohtori Törnvallille, joka tulikin issikalla ja määräsi pikku piialle lepoa ja rauhaa. Signelle petattiin resoorisänky mammansa kammarin alkoviin ja hänet käärittiin kylmiin lakanoihin. Tohtori käski laskea rullakardinit alas ja vetää salusiinit eteen. Kun Signe sai vielä rauhoittavia rohtoja, nukahti hän ja kuuluu taas olevan normaalikunnossa.»
Otteliaana. Hi, hi, just kuten pastuurskassa! Samaan sorttiin ja viisiin sitä sielläkin viinisti vinskataan.
Inkeri. Tai tähän tapaan: »Gustaava juoksee Keckmanin konditoriiasta venäfleetan ja mandelkranssia, piparnötteriä tai muuta pikkuleipää, panee sitten kahvin hellalle ja serveeraa saliin. Gustaava katsoo myös, että tampuurin ovi on auki ja verannan rappu lakaistu. Meille tulee tirehtöörskä visiitille», taikka: »Pappa, panepas tuohon toalettihuoneen lampun reservoaariin öljyä ja katso, ettei prennari levitä liiaksi», tai: »Liisa panee sinne kapsäkkiin piirongin lootasta minun veskani, piippisaksini ja virkkuuni — —»
Retriikka. He, he, he! No, osaa se tuo Ingersohvi noita herskaapien meininkejä mallata! Justiinsa tuohon tyyliinhän ne sivistyneet tätä suomea selskaapeissaan ja kotioloissaankin haastavat ja hantteeraavat.
Otteliaana. Ollen kuitenkin olevinaan viiniä ja valistunutta, lukenutta ja laulanutta väkeä.
Inkeri. Älkäämme moittiko yksin heitä, vaikka heidän velvollisuutensa olisikin olla kielenkäytössään muille esikuvina. Sama surullinen seikka on todettavissa monissa muissakin.
Eskolan emäntä. Etköhän sinä, Inkeri, nyt noine kielimaistereinesi ja intoinesi ala liioitella? En minä ainakaan ole kuullut muiden kuin herrasväkien noiden esimerkkiesi tapaan suomea solkkaavan.