"Pelätessäsi, Jennet, olet turvassa. Tämä pyhä pelko varjelee sinut itsekkäästi hemmoittelemasta itseäsi ja liiallisesta rakkaudesta maalliseen. Ole onnellinen, rakas sisar, ja 'anna valosi niin loistaa ihmisten edessä, että he näkevät hyvät työsi ja kunnioittavat Isääsi, joka on taivaissa'."
Seurasi hetkisen hiljaisuus; kultarintakerttu täytti äänettömyyden helskähdyttämällä raikuvamman säveleen, ja molemmat nuoret sydämet lähettivät ylös sanattoman kiitos-psalmin. Mutta kun he olivat lähtemässä paikalta, Derrick viivähti vielä ja kohottaen hattuansa katsahti ylöspäin ja lausui juhlallisella äänellä vanhat, tutut sanat: "Kaikkina ahdistustemme aikoina, kaikkena myötäkäymisemme aikana, kuolemamme hetkellä ja viimeisen tuomion päivänä, vapahda meitä, oi Herra!"