EMÄNTÄ (itkee). Et yhtään välitä äiristäsikään.
AATU. Tottahan minä välitän, mutta Miinaa rakastan. Sanassakin sanotaan, että isästä ja äiristä on luovuttava!
EMÄNTÄ (suuttuneena). Sanassa sanotaan, että tottele isääs ja äitiäs! Ja jos ikään Miinaa pyyrät, niin et taloa saa, niin kauan kun minä elän!
AATU. Puhuttekos te nyt oikein vakaata totta?
EMÄNTÄ. En suinkaan tässä nyt kuriele!
AATU. No, ei sitten muuta kuin hyvästi vaan. Minulla on meiningit selvänä senkin varalle ja maailma suuri ja avara.
EMÄNTÄ. Minne sinä nyt sitten lähtisit?
AATU. Amerikkaan vaan.
EMÄNTÄ. Sinne ne aina sitten, kun ei kaikki käy nenää myöten. Sen siitä saa palkakseen, kun koko elämänsä raataa ja raastaa ja kasvattaa ja huolehtii, niin että tukka harmaaksi käy ennen aikojaan ja vanhuus tulee. Ettäs minulle tän teit!
(Menee kamariin.)