MAIJA. Etkö yhtään muista?
MIINA (laulaa):
Vene liitää yksinäinen vaiheell' yön ja illan, sinne kauas rakentaisin sydäntemme sillan.
Auervetten ulapoilla taivaan portti aukee, siellä murhe, elon harhat, sydäntuskat raukee.
(Hetken hiljaisuus.)
LIISA. Se on niin kaunis ja surullinen.
SEPPÄ-KALLE. Tuolta se tulee illan paras lysti. Hei, Jaana!
JAANA (vanha nainen tulee oikealta kantaen suurta kahvipannua ja isoa vasua, josta purkaa vasemmalle metsikköön astioita ja nisuleipiä j.m.s.). Tässä sitä nyt on. Onkos tulta?
VILLE. Tuolla koko rovio, vaikka ittenne keittäisitte.
JAANA. En minä mikään noita ole.