Kun minä kauas purjehdin, jää tänne mun kultaseni, sitten kun ma takaisin tulen, otan sun omakseni!
ENSIMM. KYLÄN POIKA. Selvähän se kuin peili. Mitä Miina siihen sanoo?
MIINA (laulaa):
Istun rannan kivelle ja sua ajattelen, ikäväni ilmoitan ja hiekkaan kirjottelen: tule kotikunnaalle ja oma mökki laita, siinä oomme rikkaita ja onnen kuninkaita.
VILLE (touhuaa pulloineen kiven juuressa). Mitä talollinen mökillä tekee, kun on maat ja mannut ja itte isäntämies?
LIISA. Ville, tulkaa heittämään, Seppä-Kalle on jo väsynyt.
VILLE. Ei sinne mahru. Heittäköön nyt vain Kalle!
SEPPÄ-KALLE. Suorat minulla on sääret, en minä sitä varten heittämättä ole, minä!
TOINEN KYLÄN POIKA. Seppä se vasta on potkiva poika.
MAIJA. On tätä jo tässä kiikuttu, oikein jalat henttyy. (Huutaa.) Jaanaa! (Kädet suun edessä torvena.) Jaanaa! Joko kahvi kiehuu? (Laskeutuu alas kiikusta ja toiset samoin.) Mennään piiritanssia. Kaikki mukaan! Koreet koreille ja rumat rumille. Seppä-Kalle, tulkaa minun kanssani!