LIENA. Älä nyt — — jokohan — ei — — en minä usko. Missä sitten?
MAIJA. Makaa tuolla mettässä.
LIENA (Miinalle). Mene kotiin ja heti paikalla. Täällä ei ole sinun paikkas!
MAIJA. Minä niin pelkään, Miina, älä jätä, en uskalla yksin olla enkä mennä.
LIISA (Lienalle). Ettekö te pelkää kuolleita?
LIENA. Mää siitä nyt kuolleinesi!
LIISA. Mettässä on niin hämärää, ja joka puun takaa kurkkaa ihka justiisa kuin sen vainaan pää! (On tarrautunut Lienaan.)
LIENA (ravistaa Liisan irti itsestään). No, on tota hulluutta monta lajia. Miina, mene nyt ja vie tuo Liisa-höntti mukanasi Aholan pihaan.
LIISA, MAIJA ja MIINA menevät.
AATU (vasemmalta). Liena!