LIENA. Oikeinkos sinä löit kovasti?
AATU. Annoin — — niin, kai minä annoin selkään.
LIENA. Löitkös sinä sitä selkään?
AATU. En minä selkään.
LIENA. Päähänkös sitten?
AATU. Piru vie, löin kun se oli kontillaan maassa niin kuin isä poikaansa ja istuin selässä.
LIENA. Ja nyt se makaa paikallaan.
AATU. Hakaahan se.
LIENA. Mene nyt kotiisi, äitis on tuskassa. Ne piiat puhuvat niin hulluja, että koko kylä menee sekaisin.
AATU. Niin, mutta Kalle?