AATU. Se antaa minulle rohkeutta sanoa äirille kaikki.

MIINA. Rakas Aatu, meirän täytyy paeta!

AATU. Ei, nyt en enää tahro, ennen kärsin rikoksestani ansaitun rangaistuksen.

MIINA. Mitä sinä teet, on aina hyvä.

AATU. Tule nyt!

(He poistuvat oikealle. Hetken kuluttua tulee Liena ja Seppä-Kalle oikealta. Kalle nojaa Lienaan ja astuu aristellen hitaasti ja vaivalloisesti, ihan koukussa.)

SEPPÄ-KALLE. Aih!

LIENA. Kas näin, tuuma tuumalta. Näin se Herra meitä koettelee ja lampaitansa oikealle tielle johdattelee.

SEPPÄ-KALLE. Levätään vähän.

LIENA. Astu, astu vaan.