AATU. Mitäs muuten kuuluu?
LIENA. Hyvää vaan. Miina vaan käski sinua tulemaan. (Kuiskaa.) Saat kuulla Kallesta!
AATU (ottaa lakkinsa). Menen tästä Miinan puheille. (Katsoo äitiinsä.) Tulen pian takaisin. (Menee.)
EMÄNTÄ. Tierättekös te siitä sepästä — —?
LIENA. Aina vähän.
EMÄNTÄ (jännittyneenä). No, elääkö se?
LIENA. Eläähän se herran luoma niin kauan kun elää!
EMÄNTÄ. Ohho, kunhan eläisi sata vuotta!
LIENA. Ei puhuta siitä…
EMÄNTÄ. Ei, ei, ei puhuta sitten.