Tukkilaisia, ajatteli Saima ja hymähti muistellen, kuinka heitä oli runoruusuilla kukitettu.
— Holei, minne nyt? huusi Aapo juuri hänen takanansa.
— Hui! kuinka pelotit minut, huudahti Saima ja hypähti hermostuneesti.
— Lystiä väkeä nuo "tukkipirut", sanoi Aapo.
— Hyi, mitä sanoja sinä käytät!
— Höm, katsotaanhan nyt, kuinka tuon yhden saapasniekan tuolla käy. Hänellä on pelkkiä pikkutukkeja harvakseen vedessä. Katsos nyt, kuinka hän seisoo kahdella tukilla ja kiskoo keksillä itseään lauttaa kohti. Heiluu, ka, ka, vaipuu, jo menee, hei…
— Voi, voi, hukkuuko hän? huusi Saima.
Rannasta kuului naurunrähäkkä.
— Manu, älä koko järveä juo, tule ylös, vähemmästäkin halkeaa! huusi joku.
— No, jo juo niin, että riittää tuomiopäivän aaton ehtoopuoleen saakka, sanoi toinen.