— Niin, ihmiset ovat tulleet oikein hyviksi, taitavat vallan rakastaa toisiaan. Minunkin sydämeni niin tykkii. Se on varmaan sitä isänmaallisuutta, selitti tyttö silmät suurina.
— Lakkoa se on, oikein suurlakkoa!
— Mitäs tästä sitten lopulta tulee, jos nyt kaikki lakkaavat oikein pitkäksi aikaa! Ei kule junat, ei pala sähkö, ei saa lihaa, ei saa kohta leipääkään, ei saa ajaa hevosella — ei suinkaan sitä sitten voi kauaa syödäkkään. Pannaan kaikki rattaat seisomaan.
— Niitä rasvataan, sanoi Valtari silmäillen lehteä.
— Kuinkas niitä nyt voisi rasvata?
— Lailla ja oikeudella, selitti Olut-Valtari, — ja vapaudella. Se kuuluu olevan oikein patenttia rasvaa kaikille pyörille.
Salin ovi repäistiin auki, ja jäntterä nahkuri astui touhuissaan sisään.
— Se oli vietävän kokous! huusi hän jo ovessa.
— Joko tarvitaan yövahteja? kysyi Valtari nopeasti.
— Mikä niitä piruja vartioisi! manasi nahkuri.